Loikkanen, Pöpö ja Ruotonen päättivät lähteä Kiinaan. -84

Matka oli rinkkamatka. Viisumin saaminen osoittautui vaikeaksi.

Sitä ei saanut lainkaan. Kaverukset joutuivat tyytymään Transit-viisumiin Hongongiin. Uusi viisumi piti hakea jo Moskovassa.

Heille jäi päivä aikaa kierrellä Neuvostoliiton pääkaupunkia. Olihan se hieno, kun siihen oli satsattu paljon rahaa.

Verikirkko Kremlissä oli ehkä kaunein rakennus.

Myös kaikkea oli myynnissä. Sieltä saattoi täydentää ruokavarastojaan. Myös Neuvosto -samppanjaa oli.

Jo Moskovasssa punnittiin Loikkanen vaa`alla kevyeksi. Loikkanen kun intoutu nauramaan helmitaulua "Onpas niillä tietokone kaupassa.

- Et sinäkään mikään ruudinkeksijä ole, morkkasi Ruotonen

Matka oli junalla alkanut Helsingistä, jatkuen Siperian läpi Mongoliasta Kiinaan, sieltä Brittein Hongongiin. Paikal-järvi näkyi useita päiviä.

Pitkä matka rasitti kaikkien hermoja. Tuli eripuraa.

Junanvaihto tapahtui pienessä kaupungissa Kiinan rajakaungissa.

Pöpö lähti hakemaan mainoksia asemalta. Mutta tätä ei tuntunut kuuluvan takasin. Kaksi muuta lähtivät perään.

Pöpö oli kysynyt siellä olevilta tytöiltä aosaavatko he englantia. Vastaus oli kielteien. Vaikka oli yö lähettiin vierasta varten hakemaan kaupungin silmäätekevä, joka osasi englantia.

Silmäätekevä kysyi Pöpöltä puhuiko tämä puolestaan englantia. Vastaus oli ehdoton ei.

Silloin matkassa olleet kaksi muuta riensivät apuun.

Pöpö istui muhkeassa, pitsiiliinoin koristellussa nojatuolissa ja joi teetä. Pöpö oli myös piirtänyt rotan kuvan paprille, joka olisi pitänyt mieltää Suomeksi.

Telien vaihto kesti melko kauan kapeata raideliikennetä varten, asemalla soi länsimainen musiikki.

Kiinan puollella näkyi paljon savikyliä, veturit olivat hiilellä toimivia. Juna käännettiin kohdassa jossa saattoi ihailla Kiinanmuuria. Pysähtyminen Pekingissä. Kävelemällä saattoi käydä Taivaalisentorin aukiolla ja Temppeleissä. Kiellettykaupunki oli laaja, kulttuurirakenuksineen ja Bagedoineen,

Hyvää -satoa -toivovien tempeli oli yksi kauneimmista, Eläintarhassa näki ison Pandan.

Yöpyminen tapahtui aseman penkeillä ja lattioilla. Saada lippu määränpähän tuotti vaikeuksia. Ihan onnella asemalla oli kinaa/englantia puhuva nuoripari.

Ulomaalaisten näkeminen teki sadan ihmisen ringin heidän ympärilleen. Kaikilla oli Mao-vaatteet.

Honkong oli täysin urpaani kaupunkivaltio, kuin yksi muiden joukossa.

Takaisin tullessa moni osti tuimaa viinaa Kiinasta, jota kukaan ei pystynyt juomaan. Niitä heiteltiin junien ikkunoista ulos.

Kaveruksia oli vastassa Suomen puolella huumekoira, ja tämäkö innostui Ruotosen Mosokova kakusta ja rinkka avattiin. Muttei muiden joilla oli "ylimääräistä".

Matka ei ollut sujunut riidatta. Loikkanen joutui lainaamaan rahojaan saadakseen toiset kiertueelta kotiin.

Ruotonen otti sen virallisena lainana ja lähti kahdeksi viikoksi moottoripyörällä Erurooppaan.

Se ei olisi olenkaan sopinut Loikkaselle. Mutta Ruotonen järjesti tälle sellaisen selkäänpuukotus kampanjan jälkeenpäin. Että oksat pois. Henksiseen väkivaltaan yhtyivät työmaalla kaikki.

Loikkasella on vieläkin satoja siankuvia joita työnnettiin työmaakaappiin ja lähetettiin postissa kotiin.

Sika-Loikkanen teki kuitenkin matkoja n.140. Ja maita kertyi 43.

Tasaisesti ympäri maapalloa.