(jatkoa)

　

Haverinen olisi halunnut järjestää hautajaiset omalla tavallaan. Rouva Ahne lupasikin sen, muttei pitänyt puheitaan, vaan jo ensimmäisellä viikolla tallusteli lähimpään hautaustoimistoon ja oli pistämässä kuolinpesää lihoiksi.

Rouva Ahne oli kaiketi jotain sukua vainaja Haveriselle. Ja testamentattu perillinen, tosin mitään perittävää ei ollut, kaikki oli lahjoitettu pois.

Paitsi helvetilliset velat.

Haverinen olisi tunnesyistä halunnut kaikkien asioiden hoitajaksi HOK-ELANNON- hautaustoimiston.

Haverinen olisi halunnut sotaveteraanihautajaiset.

Sotaveteraanit eivät tule hautajaisiin ilman henkilökohtaista kutsua, jota hällä väliä rouva Ahne ei sitä ollut jättänyt.

EU- direktiivillä seisovasta pöydästä noutopöydäksi muutetun pöydän olisi tullut notkua ruuasta.

Rouva Ahne suunnitteli luukeittoa (lihakeittoa).

Se olisikin toteutuessaan ollut oiva lisä. Makuluista olisi voinut imeä ytimen.

Ja se olisi ollut riittoisa.

Vettä lisää.

Ruokana oli siis kala.

Paikalla ei ollut yhtään veteraania.

Siten seuraava komedia jäi täten kokematta.

- Nälkä

- Miten sulla nälkä voi olla justhan me eilen syätiin. Herrat lyä sun etees sellaset rätingit, että sulla ei voi olla nälkä. Ne on laskenu kaikki perkeleen kalolorit vai mitä kolareita ne ny on, olisi veteraani sanonut

Olisi siis pitänyt tilata pizza taxi. Vaikka tuskin sellaista nyt näin pieneltä paikkakunnalta olisi löytynyt.

Mutta onhan niitä halpalentoyhtiöitä.

Jäähtynyt.

No, ei varmasti jos ruoka lähes äänen nopeudella tuodaan.

- Pihi se oli jo eläissään ja eikä se kuollessaankaan tapojaan ole muuttanut, olisi Rahikainen lisännyt

(jatkuu)